Syömishäiriöliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on paljon erilaista vertaistukea tarjolla. Sairastava, toipuva ja/tai läheinen voi valita tukea esim. ryhmistä, yksilötuesta, etätapaamisista, anonyymeistä chateistä ja erilaisista teemallisista tapahtumista tai ryhmistä. Vertaistukitoimintaan osallistuminen voi jännittää, jopa samalla tavalla, kuin mikä tahansa sairauden toipumiseen tähtäävä toiminta esim. ammattiauttajan luona. Mutta ainakin oman kokemukseni mukaan jännitys helpottuu nopeasti, ja kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen saavat olon kohenemaan.

Miten vertaistuki eroaa ammattiavusta? Ammattilaisella on aina olemassa oma suunnitelmansa asiakkaan/potilaan hoidon etenemiseksi. Se voi muuttua ja vaihdella, mutta ammattilaisella on pohjalla aina oma tietotaito ja alan tuntemus, oma ammattietiikka ja moraali, sekä vastuu asiakkaan hoidosta. Vertaistuki on enemmän vastavuoroista, sen kantava voima on yhteisessä kokemuksessa, toisen ihmisen kokemusten tunnistamisessa, koska on itse kokenut vastaavaa. Myötätunto on läsnä molemmissa avunmuodoissa, mutta vertaistuessa myötätunto nousee sieltä yhteisen kokemuksen jakamisen kautta. Siellä ihminen ymmärtää toista ihmistä helposti, ilman sen kummempia selityksiä tai analysointeja. Sellainen kokemus on helpottavaa, ja varsinkin uupuneelle ihmiselle mittaamattoman arvokasta, kun ei tarvitse käyttää vähäisiä voimavaroja ymmärretyksi tulemiseen, vaan voi muutamalla sanalla saada toisen ymmärtämään.

Olen toipumistaipaleeni aikana kuullut usealta taholta, etten ole yksin. Tätä lausumaa ei yleensä oman kokemukseni mukaan avata missään sen kummemmin, vaan se lausutaan usein lohduksi, tai kertomaan sitä, että on olemassa muitakin samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Kuitenkin, itselleni se yksinäisyyden kokemus on jäänyt, vaikka ammattilainen olisi myötätuntoisesti sanonut ”et ole yksin”. Avun tarpeessa tulee helposti kokeneeksi jonkinlaista riippuvuutta hoitotahoon, heidän sanomisensa, tekemisensä ja sanomatta tai tekemättä jättämisensä vaikuttavat syvästi omaan itseen, koemme merkityksellisyyden ja/tai merkityksettömyyden tunteita. Saatamme asettaa utopistisia toiveita ja odotuksia hoitotahoon. Peilatessamme elämäämme ammattilaisen kautta saatamme silti kokea olevamme yksin, sillä ammattilainen ei siinä roolissaan ole vertaisemme.

Vertaistuki vähentää yksinäisyyden kokemusta. Itselleni sanonta ”et ole yksin”, viittaakin vahvasti muihin samaa kokeneisiin ihmisiin, jotka ymmärtävät minua oman kokemuksensa kautta. Vaikka he eivät voi ottaa omaa kärsimystäni pois tai pelastaa minua syömishäiriöltä, heidän omista kokemuksistaan käsin nouseva myötätunto ja ymmärtäminen antavat minulle niitä oikeita merkityksellisyyden tunteita, tulen tunnistetuksi ja hyväksytyksi omana itsenäni, en nähdyksi ainoastaan sairauden oirekuvan kautta, vaan syvin olemukseni tunnistetaan, olen heille näkyvä. Vertaistuen lämmössä voi saada syvää ymmärrystä puoliksi lausuttujen lauseiden kautta, siellä voi levätä kaikesta terapeuttisesta työskentelystä, mutta silti edistää omaa toipumistaan, siellä voi saada ja antaa toivoa ilman tavoitteellisuutta, ja kaikkein tärkeintä, sieltä voi saada konkreettisia esimerkkejä, että syömishäiriöstä voi toipua.

Jos olet harkinnut vertaisryhmään osallistumista, tai esim. kirjoittamista sähköpostivertaistukeen, kannustan sitä lämpimästi. Oma toipumiseni syömishäiriöstä sai lopullisen sysäyksen juuri vertaistuesta. Sain kokea ehdotonta hyväksyntää ja myötätuntoa. Kokemuksiani ei arvotettu tai pisteytetty, vaan tulin nähdyksi ja kohdatuksi kokonaisena ihmisenä. Syömishäiriöliiton ja sen vertaisyhdistysten tukitoiminnassa käytetään turvallisen tilan huoneentaulua, joka asettaa turvalliset rajat ja raamit keskusteluille, joten Sylin vertaisryhmässä sain kokea olevani turvassa myös triggeröivältä puheelta.

Vertaistukeakin voi olla monenlaista, ihminen saattaa vakavassa sairaudentilassa etsiä itselleen paikkoja, joista saada lisää tukea sairastamiseen, ei toipumiseen. Syömishäiriöliiton ja sen jäsenyhdistysten tarjoama tuki on valvottua, luottamuksellista ja turvallista. Siellä ei kysellä diagnooseja, ja sinne saa tulla anonyymisti, vaikka vain kuuntelemaan. Siellä et jää yksin.