11.12.2016, 22:02

Varsin puhtaasti itsekkäistä syistä minä vapaaehtoiseksi vertaisohjaajaksi lähdin Jyväskylän SYLI- ryhmään viime vuoden elokuussa. Halusin ottaa sen osaksi omaa kuntoutumisen polkua, askeleeksi toipumisen tielle. Testata jaksamistani ja ryhmänohjaustaitojani, saada mielekästä tekemistä päiviini sekä kontakteja samoilla aallonpituuksilla kamppaileviin.

Jännittihän se hypätä sellaiseen toimintaan, kun itsellä oli vertaistukikokemuksia vain Internetin ihmeellisestä maailmasta. En ollut aiemmin uskaltautunut livenä vertaistukiryhmiin, vaikka tiesin sellaisia olevan. Nyt sitten hyppäsin suoraan ryhmän ohjaajaksi. Ryhmä oli toiminut paikkakunnalla jo pitkään ja uudelle ohjaajalle oli tarvetta, entisten ohjaajien suunnatessa energiansa muihin suuntiin. Vastassa minua oli lämminhenkinen ja keskusteleva ryhmä, jossa ensimmäisen syksyn aikana kävi kaikkiaan 12 eri ryhmäläistä.

Keväällä ryhmä ehti kokoontua kaiken kaikkiaan yhdeksän kertaa, ja kyllä meillä keskusteltavaa riittikin. Vähän toiminnallisempiakin juttuja tehtiin, mutta pääpaino oli kuitenkin omien tuntemusten ja päänsisäisen mylläkän jakamisessa. Ei tainnut mennä yhtäkään ryhmäkertaa, ettei joku olisi sanonut: "Minä niin samaistun sinun kokemuksiin/ajatuksiin/tunteisiin".  Juuri tässä lauseessa kiteytyy vertaistuen helmi - et ole vaikeuksiesi keskellä yksin. On myös toisia ihmisiä, jotka tietävät minkälaista taakkaa kannat sisälläsi ja miten paljon sinuun sattuu; miten paljon häpeää, syyllisyyttä, riittämättömyyden tunteita, ahdistusta, pelkoa ja surua on sisääsi padottu.

Empatiaa, lämpöä, halauksia, naurua ja itkua - keskustelua keskustelun perään, tunnesolmujen tuulettamista, toivon herättelyä ja hetken rinnalla kulkemista, toinen toistamme tukien. Sitä täynnä on ollut Jyväskylän vertaisryhmämme. Tämän syksyn aikana Syli-ryhmä sai rinnalleen sisarryhmä AHMAN, joka on enemmän suunnattu ahminta- ja ahmimistyyppisesti oireileville. Jos sellainen olisi aikanaan ollut tarjolla, olisin saattanut lähteä vertaistuen pariin jo paljon aiemmin. Tarvetta tällaiseen toimintaan on, sillä esim. ahmintahäiriö (BED, binge eating disorder) on yleisin syömishäiriö.

Tuen tarpeessa ovat myös syömishäiriötä sairastavien omaiset ja läheiset. Heille ei vielä ryhmää saatu perustettua, vaikkakin infotilaisuus tuli pidettyä tämän syksyn aikana. Kaiken tämän tärkeän työn ja vertaistuen mahdollistamme me vapaaehtoiset. Meitä aktiivisesti mukana olevia vapaaehtoisia on Jyväskylässä viisi. Jokaisella meistä on historiamme ja motiivimme olla auttamassa syömishäiriön kanssa kamppailevia. Tästä mahdollistajan roolista tulin valituksi tämän vuoden Syömishäiriöliitto SYLI ry:n vapaaehtoistyöntekijänä. Olen tästä tunnustuksesta erittäin kiitollinen ja otettu.

Antaessaan saa, kun laittaa hyvän kiertoon.

 

Laura Kiiliäinen/ Sisä-Suomen Syli ry:n Jyväskylän vertaistukiryhmänohjaaja


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Osumalaskuri: 546793
Created with Woo®
Copyright (c) Sisä-Suomen SYLI ry 2017, All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän