06.05.2017, 22:18

Sain kimmokkeen tähän kirjoitukseen lueskeltuani Älä laihduta -päivän virallista sivua Facebookissa ja huomattuani, että päivän viesti #vaakavapaa #älälaihduta aiheutti myös närää. ”Normaalipaino edustaa terveyttä ja ylipainoisen pitäisi laihduttaa välttääkseen esimerkiksi aikuisiän diabetesriskin.” Nämä olivat Älä laihduta -sivun vastakommentteja.
 
Meidät on erinomaisen hyvin aivopesty ajattelemaan, että painoindeksi (BMI eli body-mass index) 18-25 on yksilölle ihanteellinen paino ja turvaa myös parhaan mahdollisen terveyden. BMI-laskurilla saadaan sitten kätevästi määritettyä jokaiselle yksilölle ihannepainolukema, johon voi vedota aina kun otetaan puheeksi terveyden vaaliminen tai muu sellainen. Käsitys on kuitenkin tieteellisesti perusteltuna virheellinen.

Itse asiassa puhutaan ns. BMI-paradoksista, jolla tarkoitetaan sitä tutkimuksissa havaittua tosiasiaa, että pienin kuolleisuuden riski esimerkiksi syöpätaudeissa tai sydän- ja verisuonitaudeissa onkin niillä, joiden painoindeksi on korkeampi kuin ”normaalipainon” ihannearvoksi asetettu 22.5.BMI-paradoksi

Ohessa esitetään paradoksi kuvana. Y-akselilla on kuolleisuuden riski ja X-akselilla BMI. Jos perusriski on 1 BMI:n ollessa 22.5, kuolleisuuden riski alkaakin lisääntyä, kun painoindeksi menee alle 22.5. Pienin riski on itse asiassa niillä, joiden BMI on 27-28 tuntumassa, ja BMI:n ollessa 32 riski on samaa luokkaa kuin ”ihannepainoisella” (Lennon et al. 2016).

Hämmästyttävää, eikö! Miten tämä nyt näin voi mennä?

Painolukema tai -indeksi (jossa siis paino suhteutetaan pituuteen) on erittäin epätarkka mittari kertomaan mitään kehon koostumuksesta, joka on huomattavasti parempi ennustamaan sairastumisen riskiä tai kuolleisuutta kuin pelkkä painoon tai painoindeksiin perustuva mittaus. Kumpikaan mittari ei nimittäin millään tavalla erottele rasvatonta tai rasvaa sisältävää ruumiinpainoa tai kerro sitä, miten rasva kehossa on jakautunut. Tiedetään, että ihon alainen ja alavartaloon kertynyt rasva suojaa kehoa toisin kuin sisäelimien ympärille ja maksaan kertynyt rasva, joka lisää tulehdusreaktiota kehossa ja sairastuvuutta. Lisäksi, kehon koostumus vaihtelee iän, sukupuolen ja etnisyyden mukaisesti. Ei ole ylipäänsä voitu luoda mitään suosituksia, jotka kertoisivat MILLAINEN ihannekehon pitäisi missäkin elämänvaiheessa kullakin olla. Esimerkiksi vanhuusiässä laihtuminen ja ”normaalipaino” itse asiassa altistavat sairastuvuudelle ja lisäävät yksilön kuolemanriskiä. Yksilön voimakas painon vaihtelu – jojoilu – on terveyden kannalta paljon suurempi ongelma kuin tasaisesti koko iän jatkunut (BMI:n mukaan luokiteltu) ”ylipaino”. Kasvuikäisen ei koskaan pitäisi laihduttaa, sillä se altistaasyömishäiriöiden lisäksi pitkäaikaisille fyysisille ongelmille, kuten kasvuhäiriöille ja osteoporoosille. Kehon rasvattomuus ei ole hyvä tavoite, sillä rasvakudos on meille äärimmäisen tärkeää mm. hormonien tuotannon kannalta. Rasvakudos toimii ravintoaineiden varastona, ja toimii stressitilanteissa ja sairauden iskiessä selviytymistä parantavana bufferina (Antonopoulos et al. 2016).

Itse asiassa, kun puhutaan yksilön sairauksien riskin pienentämisestä, ei pitäisi tuijottaa painolukemaa vaan terveyttä edistäviä tavoitteita ja niiden mittareita. Aivan uunituoreessa julkaisussa Donna Ryan ja Sarah Yockey muistuttavat, ettei ylipainoon liittyvien terveysriskien pienentämiseen tarvita laihduttamista ”normaalipainoon” (siis BMI

Vaakaan tuijottaminen ja etenkin laihduttelu voidaan siis unohtaa pois samasta lauseesta terveyden vaalimisen kanssa. Kukaan ei pysty laihduttamaan loppuelämäänsä, oli ”puntarissa” sitten mikä sairausriski hyvänsä. Eikä tarvitsekaan! Tärkeämpää on katkaista epäterveiden painonhallintamenetelmien kierre, luopua pakoista, säännöllistää ruokailurytminsä ja löytää itselle mieleinen tapa fyysiseen aktiivisuuteen. Jo näillä menetelmillä varsin riittävä terveyden (niin fyysisen kuin psyykkisenkin) koheneminen on taattu.

Hyvää Älä laihduta -päivää kaikille!

 

Reita Nyberg

lääkäri ja toipuneen läheinen

Sisä-Suomen SYLI ry:n ja Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hallitus

 

Lähteet:
Antonopoulos, A.S. et al., 2016. From the BMI paradox to the obesity paradox: the obesity-mortality association in coronary heart disease. Obesity Reviews, 17(10), pp.989–1000.

Lennon, H. et al., 2016. The Obesity Paradox in Cancer: a Review. Current Oncology Reports, 18(9), pp.1–8.

Ryan, D.H. & Yockey, S.R., 2017. Weight Loss and Improvement in Comorbidity: Differences at 5%, 10%, 15%, and Over. Current Obesity Reports, 6(2):187-194.

 


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Osumalaskuri: 546859
Created with Woo®
Copyright (c) Sisä-Suomen SYLI ry 2017, All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän