Kaikki syömishäiriöt voivat aiheuttaa vakavia fyysisiä seuraamuksia. Laihuushäiriössä tavallisia ovat hormonaaliset muutokset johtaen naisilla kuukautisten puuttumisen, sekä miehillä että naisilla seksuaalisen halun ja kyvyn vähenemiseen, lapsettomuuteen ja pitkään jatkuessaan luukatoon. Myös bulimiaan ja BED:iin liittyy naisilla kuukautiskierron häiriöitä. Anoreksiassa aliravitsemus voi johtaa sydänongelmiin ja rytmihäiriöihin, jotka voivat olla tappavia. Kaikissa syömishäiriöiden muodoissa missä esiintyy oksentelua, on vaarana suolatasapainon häiriöt ja niistä seuraavat sydämen rytmihäiriöt sekä hampaiden kiillevauriot. Ahmintahäiriöön liittyy suurentunut kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski. Syömishäiriöihin liittyy myös muuta psyykkistä sairastuvuutta, kuten masennusta, ahdistuneisuushäiriötä, pakko-oireita, itsetuhoisuutta ja itsensä vahingoittamista sekä persoonallisuushäiriötä. Osa psyykkisestä oireilusta voi korjaantua ravitsemustilan mukana, osaan tarvitaan omaa hoitoaan esimerkiksi lääkityksen muodossa.
Anoreksiaa sairastavan kuolemanriski on kuusinkertainen, bulimiaa sairastavan kolminkertainen ja BED:tä sairastavan kaksinkertainen muuhun saman ikäiseen väestöön verrattuna. Yhdysvalloissa anoreksia tappaa 12 kertaa enemmän 12-24 -vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia kuin kaikki muut kuolinsyyt - onnettomuudet, muut sairaudet ja syövät - yhteensä. Syömishäiriöihin tulisikin aina suhtautua vakavana riskitekijänä sekä fyysisen terveyden että henkisen hyvinvoinnin kannalta.
Vakavuudestaan huolimatta syömishäiriöt ovat hoidettavissa. Parasta olisi, mikäli asiaan päästään puuttumaan nopeasti. Alle 3 vuotta sairastaneiden ennuste on paras. Siksi epäilykin syömishäiriöstä kannattaa ottaa vakavasti ja hakea apua heti. Myös vuosia kestäneestä oireilusta on täysin mahdollista toipua, mutta liitännäissairauksien ja jälkiseuraamusten riski on suurempi.