02.09.2018, 08:49 | Ei kommentteja »

Suurin osa syömishäiriöön sairastuneista kertoo haluavansa parantua, mutta parantumiseen vaadittavien askeleiden ottaminen on pelottavaa, koska sairaus keksii miljoona syytä, miksi pysytellä vanhoissa ”tavoissa”. Itselläni paraneminen oli ikään kuin päätös. Olin sairastanut monta vuotta ja taistellut hoitoa vastaan. Ajoittain olin ”vähän kokeillut paranemista”, eli todellisuudessa minun kohdallani tämä tarkoitti ateriasuunnitelman noudattamista ilman tappelua.


26.08.2018, 10:54 | Ei kommentteja »

Koen, että tunteiden tukahduttamisella ja sillä, etten ole tunnistanut niitä, on ollut merkittävä vaikutus myös parisuhteisiini.


18.08.2018, 11:20 | Ei kommentteja »

Kirjoitan aika paljon siitä, miten anoreksia vaikuttaa tunne-elämään ja psyykkeeseen. Valitettavasti se vaikuttaa varsinkin pitkään jatkuessaan hyvin paljon myös fysiikkaan.

Sairastuessani ja sairauden alkuvaiheessa, kun lääkärikäynnin olivat pääsääntöisesti vain ja ainoastaan syömishäiriön hoitoa koskevia. En todellakaan voinut kuvitella, että voisin tehdä keholleni niin paljon hallaa, pitämällä kehoani aivan liian monta vuotta aliravittuna ja säästöliekillä.


11.08.2018, 11:15 | Ei kommentteja »

Jokainen syömishäiriötä sairastanut / sairastava varmasti tietää, että jonkinlainen vertailu ja kilpaileminen ovat suuressa osassa elämää sairauden aikana. Ensimmäisenä varmaan tulee mieleen painolukemien vertaaminen ja itse syömiseen liittyvä kilpailu. Toki vertailu oli isossa määrin sitä, että halusi aina vähentää kaikkea. Mikään ei riittänyt, eikä mistään saanut mielihyvää, koska ikinä ei ollut tarpeeksi sitä mihin olisi halunnut. Kilpailua käytiin paljon itsensä ja riittämisen tunteen kanssa.


08.08.2018, 20:47 | Ei kommentteja »

Omassa paranemisessani on useita merkittäviä kohtia, mitkä ovat vieneet minua eteenpäin. Availen niitä teille pikkuhiljaa, mikäli ne kiinnostavat teitä.

Ruokavalion suhteen olin uskotellut itselleni usean vuoden ajan, että minä en pidä tuosta, enkä varsinkaan tuosta. Rajasin ruokavalion niin tiukaksi, että arkisista tapahtumista ja elämästä ylipäätään tuli kovin hankalaa. En voinut matkustella, enkä tehdä mitään spontaaneja asioita, koska tärkeämpää oli pitää kiinni ruokailuun liittyvistä säännöistä, jotka olin itselleni luonut. KORJAUS: sairaus oli ne minulle luonut ja minä uskoin niiden olevan oma valintani.

Sama koski myös liikkumista. Ajattelin, että liikkuminen tuottaa minulle niin paljon hyvää oloa, että laitoin sen aina ykkössijalle. Samaan tapaan kuin rajoittuneen ruokavalion kanssa, myös liikkuminen esti minua tekemästä asioita ja lähtemästä pois kotoa, koska halusin varmistaa, että pääsen liikkumaan juuri sen määrän, kun olin päättänyt.


Osumalaskuri: 140981
Created with Woo®
Copyright (c) Sisä-Suomen SYLI ry 2017, All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.

OK, ymmärrän tai Lisätietoja
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän